Sähköiset ylioppilaskirjoitukset tulevat
Tammikuisilla opetusalan Educa-messuilla eräs pääpuheenaiheista oli sähköinen ylioppilastutkinto, jota kokeillaan ensimmäistä kertaa kahden tai kolmen aineen kokeessa keväällä 2016. Asiasta ei vielä ole tehty päätöstä, mutta todennäköisiä aineita ovat ainakin äidinkieli ja yhteiskuntaoppi. Tavoitteena on, että vuonna 2019 koko tutkinto suoritetaan sähköisesti.Sähköinen tutkinto asettaa monenlaisia haasteita sekä lukio-opetukselle ja lukioissa käytettäville tietojärjestelmille. Kyse ei ole pelkästään tekniikasta, vaan myös asenteista. Päätoimittaja Hannu Laaksola muistuttaa Opettaja-lehdessä (pääkirjoitus 7.2.1013), että tietotekniikan tuomiin muutoksiin on koulumaailmassa varauduttava ”pedagogisella, toiminnallisella ja kulttuurisella tasolla”.
Kokonaan oman mausteensa soppaan tuo BYOD-periaate (Bring Your Own Device). Aihe synnytti valtavasti keskustelua Opetushallituksen järjestämillä Virtuaaliopetuksen päivillä viime joulukuussa. Mukana ollut Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä arvioi, että sähköisen yo-tutkinnon myötä myös omat laitteet tultaneen sallimaan jo ensimmäisessä tutkinnossa. Muutos nykyiseen kynä ja paperi –käyttöliittymään on melkoinen. Helmi-järjestelmän kehittämiseen osallistunut opetustoimen asiantuntija Sari Eskola kertoo, että BYOD-periaate nostaa esiin lukuisia kysymyksiä. Kuinka oppilaiden tasa-arvoinen kohtelu otetaan tässä tilanteessa huomioon? Antaako tehokkaampi tietokone tutkinnon suorittajalle etua nopeammin avautuvina liitetiedostoina ja varmempina verkkoyhteyksinä? Toimivatko tutkintosalin langattomat verkot ongelmitta? Onko koevastausten palautuspaikaksi suunniteltu pilvipalvelu luotettava? Kysymyksiä on toistaiseksi enemmän kuin vastauksia. Yksi asia on varmaa. Sähköisen tutkinnot ovat mahdollisia vain, jos tieto- ja viestintätekniikka osataan ottaa hyvissä ajoin käyttöön niin opetuksessa kuin kaikessa koulutoimintaan liittyvässä tiedonsiirrossa ja –käsittelyssä. Koululaitoksen käyttämien järjestelmien tulee olla käytännön työssä hyväksi havaittuja, helppokäyttöisiä ja luotettavia. Keväällä 2016 ei ole enää aikaa testailuun.
Kokonaan oman mausteensa soppaan tuo BYOD-periaate (Bring Your Own Device). Aihe synnytti valtavasti keskustelua Opetushallituksen järjestämillä Virtuaaliopetuksen päivillä viime joulukuussa. Mukana ollut Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä arvioi, että sähköisen yo-tutkinnon myötä myös omat laitteet tultaneen sallimaan jo ensimmäisessä tutkinnossa. Muutos nykyiseen kynä ja paperi –käyttöliittymään on melkoinen. Helmi-järjestelmän kehittämiseen osallistunut opetustoimen asiantuntija Sari Eskola kertoo, että BYOD-periaate nostaa esiin lukuisia kysymyksiä. Kuinka oppilaiden tasa-arvoinen kohtelu otetaan tässä tilanteessa huomioon? Antaako tehokkaampi tietokone tutkinnon suorittajalle etua nopeammin avautuvina liitetiedostoina ja varmempina verkkoyhteyksinä? Toimivatko tutkintosalin langattomat verkot ongelmitta? Onko koevastausten palautuspaikaksi suunniteltu pilvipalvelu luotettava? Kysymyksiä on toistaiseksi enemmän kuin vastauksia. Yksi asia on varmaa. Sähköisen tutkinnot ovat mahdollisia vain, jos tieto- ja viestintätekniikka osataan ottaa hyvissä ajoin käyttöön niin opetuksessa kuin kaikessa koulutoimintaan liittyvässä tiedonsiirrossa ja –käsittelyssä. Koululaitoksen käyttämien järjestelmien tulee olla käytännön työssä hyväksi havaittuja, helppokäyttöisiä ja luotettavia. Keväällä 2016 ei ole enää aikaa testailuun.
Julkaistu 19.2.2013