Suomen itsenäisyyden 100-vuotislahjaksi kaavaillun Keskustakirjaston rakentaminen varmistui, kun Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen tammikuun lopulla. Työtä kirjaston eteen on tehty jo vuosia, ja arkkitehtikilpailu ratkesi kesällä 2013. Hankesuunnittelua viettiin vuonna 2014 eteenpäin epävarmoissa tunnelmissa, kun projektin rahoitus oli osittain auki. Nyt epävarmuus on väistynyt, ja kirjaston avajaisia on tarkoitus viettää itsenäisyyspäivänä vuonna 2018.
Keskustakirjaston LVIA-tekniikan ja elinkaaritehokkuuden suunnittelusta vastaa Projectus Team Oy. Suunnittelijan valinta ratkesi jo vuosi sitten laatupainotteisen tarjouskilpailun jälkeen. Arkkitehtikilpailun voittanut ALA-arkkitehtien ehdotus ”Käännös” asetti LVIA-tekniikalle erityisen kovat haasteet – siksi suunnittelijalla täytyi olla hyvät näytöt. ”Kokemus, osaaminen ja yhteistyökyky ratkaisivat”, arvioi Projectus Teamin toimitusjohtaja Juha Pihlajamäki.
”Tarjouskisassa olivat mukana kaikki Suomen merkittävimmät suunnittelutalot”, Juha Pihlajamäki kertoo. ”Meillä on vahvaa näyttöä talotekniikan kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja onnistuneista tietomallinnusprojekteista – tässä kohteessa tietomallinnukselle oli asetettu erityisen tiukat tavoitteet. Integroimalla elinkaariasiantuntijamme osaksi suunnittelutiimiä pystymme vastaamaan hankkeen vaativiin energia- ja ympäristötavoitteisiin sekä ohjaamaan hankkeen elinkaaritehokkuutta kokonaisvaltaisesti.”, Pihlajamäki kuvaa tarjouskilpailun vaatimuksia.
Projektipäällikkö Hannu Martikaisen mukaan juuri arkkitehtoniset ratkaisut tekevät Keskustakirjastosta LVI-suunnittelun kannalta haastavan, ja siksi erityisen kiinnostavan. ”Olemme tehneet jo yleissuunnitteluvaiheessa poikkeuksellisen paljon kohteen mallintamista yhdessä arkkitehtitoimiston kanssa, koska osa ratkaisuista on niin erikoisia”, Martikainen sanoo.
Rakennuksen kaarevat linjat ja terässiltarakenteet muodostavat sen sisään suuria onkaloita, jotka ovat enimmillään 3,8 metrin korkuisia ja pinta-alaltaan jopa 600 neliömetriä. ”Näihin tiloihin kätketään suurin osa IV-konehuoneista”, Hannu Martikainen kertoo. ”Korkeat julkiset tilat saadaan pidettyä kokonaan puhtaana tekniikasta. Ja esimerkiksi kolmannen, siis ylimmän kerroksen IV-kanavat on suunniteltu toisen kerroksen kattoon, jossa kulkevat myös 2-kerroksen kanavat. Suunnittelu täytyy tehdä todella tarkasti.”
Rakennukselle on asetettu tavoitteita niin energiankulutukselle kuin hiilijalanjäljelle. Projectus Teamin elinkaariyksikkö on vastannut hankkeen elinkaarisuunnittelutehtävistä, joihin sisältyvät muun muassa energiasimuloinnit ja suunnitteluratkaisujen hiilijalanjäljen laskenta (LCA). Tarkasteluja on tehty yhdessä suunnittelutiimin kanssa ja suunnittelun edetessä hankkeen energiatavoitteeksi on tarkentunut paras A-luokka, E-lukuna 90 kWhE/m2/vuosi. Tähän päästään muun muassa ilmanvaihdon, vaipan ja valaistuksen tehokkuudella. ”Sähkön ja valaistuksen optimointi vaikuttavat nykyään rakennuksen energiankulutukseen huomattavasti enemmän kuin lämmitys ja jäähdytys, vaikka toki niilläkin on merkitystä”, Martikainen sanoo.
Vesi- ja viemärisuunnittelussa on jouduttu ottamaan huomioon lähistöllä sijaitsevat puupaalutetut rakennukset. Koska pohjavesi ei saa alentua, kaikki hulevedet imeytetään jo tontilla kahden imeytysrakenteen läpi. Ainoastaan suurten rankkasateiden aiheuttama ylivuoto ohjataan sadevesiviemäristöön.
Keskustakirjaston pohjan rakennustyöt alkavat syyskuussa 2015, ja varsinainen rakennustyö käynnistyy marraskuussa 2016. Valmistuessaan siitä tulee näyttävyysarvoltaan Musiikkitalon veroinen rakennus sekä sijaintinsa että ulkonäkönsä puolesta.

Lue lisää Keskustakirjaston omilta sivuilta.

Julkaistu 12.5.2015

Kuva: Keskustakirjasto