Juttusarjassa on nyt avattu viiden artikkelin verran niitä elementtejä, joista rakentuu kokonaisuus nimeltä avoin automaatio. Tätä ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi esitykseksi edes otsikkotasolla eikä varsinkaan teknisessä mielessä, vaan pikemmin keskustelunavaukseksi tästä tärkeästä aiheesta, joka tulee tavalla tai toisella liittymään kaikkien niiden järjestelmien kehitykseen, jotka ympäröivät arkeamme jo nyt.
Kertauksen vuoksi: avoin automaatio tarkoittaa automaatiojärjestelmiä ja niiden rakentamiseen tarkoitettuja laitteita, jotka ovat mahdollisimman avoimia ainakin seuraavin tavoin:

1. Niiden ohjelmistorajapinnat ovat avoimia, jotta niiden kehitystyö olisi joustavaa ja tehokasta, ja jotta niiden kehittäjät voisivat hyödyntää tarjolla olevia valmiita ohjelmamoduuleita aina, kun sellainen on tarjolla.

2. Ne voivat hyödyntää ja ne voidaan liittää pilvipalveluihin vaivattomasti ja luotettavasti. Pilvipalveluiden joustava käyttö varmistaa esimerkiksi sen, että automaatiojärjestelmien valvonta ja ylläpito sekä tiedon kerääminen ja tallentaminen voidaan hoitaa mistä tahansa, milloin tahansa.

3. Käytettävät IoT-ratkaisut ovat avoimia kyberturvallisesti, eli vaikka ohjausjärjestelmät on kytketty internetiin, niiden käyttö on turvallista suojattujen, murtovarmojen yhteyksien ansiosta. Kyberturvasta huolehtivat ohjaimiin integroidut palomuurit ja tehokkaat lukkoratkaisut.

4. Ja lopulta: avointen automaatiojärjestelmien on perustuttava laitteisiin, jotka osaavat kommunikoida myös muiden valmistajien laitteiden kanssa suoraan ja sujuvasti. Niiden on tuettava yhteisiä ja yleisiä tiedonsiirtoprotokollia – ilman ongelmia. Tätä vaativat sekä terve järki että nykyään myös laki.

Kun edellä listatut kriteerit täyttyvät, voidaan puhua avoimesta automaatiosta siinä mielessä, kuinka se Wagolla ymmärretään ja miten Wago sitä haluaa kehittää.
Wago ei onneksi ole yksin viemässä avointa automaatiota eteenpäin. Monet automaatioalan toimijat ovat nähneet saman kehityskulun tarpeellisuuden ja ovat sitoutuneet avoimuuden tavoitteisiin, ainakin tiedonsiirtoprotokollien osalta. Esimerkiksi 5G:n suurten lupausten lunastaminen ja hyötyjen täysimittainen ulosmittaaminen ei ole mahdollista ilman teollisuuskäyttöön sopivien standardien luomista.
Millaista tulevaisuutta avoimen automaation avulla sitten tavoitellaan? Ovatko automaatiojärjestelmät todella niin tarpeen, että niiden kehityksen tehostamiseen on panostettava näin paljon? Olemme nostaneet juttusarjassa esille fiktioista tuttuja kauhukuvia koneiden ylivallasta ja muista uhkakuvista.
Koneet tuskin koskaan tulevat tietoisiksi itsestään. Silti eräs avoimen automaation tavoitteista on uhkiin varautuminen ja niiden torjuminen. Ja kun automaation kehittäminen on avointa, ei pääse syntymään tilannetta, jossa tekninen ylivalta keskittyisi liian harvoihin käsiin.

Kysymykseen ovatko automaatiojärjestelmät tarpeen voidaan vastata: ovat. Siitä lähtien kun Kehruu-Jenny 1700-luvulla kehitettiin, on automaation kehitys ollut osa ihmiskunnan kehitystä. Ei ole olemassa sitä pistettä, jossa voitaisiin sanoa: nyt olemme kehittäneet riittävästi, lopettakaamme ja nauttikaamme työmme hedelmistä. Vaikka niin olisikin mukava ajatella.

Avoimen kehittämisen ilmapiirissä ja avointen ratkaisujen avulla on mahdollista kehittää maailmaa suuntaan, jossa koneoppimiseen perustuva laiteohjaus säästää luonnonvaroja ja vähentää resurssihukkaa, jossa järkevästi hyödynnetty automaatio ja autonomisesti toimivat laitteet helpottavat ihmisten elämää ja jossa teknologian kehitys ei ole uhka vaan mahdollisuus, joka turvaa ihmiskunnan kehityksen nyt ja tulevaisuudessa.

Tämä artikkeli on viimeinen osa sarjassa Avoin automaatio ja sen mahdollisuudet. Sarjaan pääsee tutustumaan Wagon sivuilla. Artikkelisarjan on kirjoittanut Antti Leikas.

Julkaistu 11.8.2021
Kuva: Wago