Rakennusautomaation määrä ja merkitys ovat kasvaneet kaikissa rakennuskohteissa valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Eikä kehityksen tahti ole vielä taittunut, arvioi rakennusautomaation asiantuntija. Rakennusautomaatio on hiipinyt vaivihkaa yhä suuremmaksi osaksi LVIA-suunnittelua, vaikka nykyisellään rakennusautomaatioalan koulutus ei juuri tarjoa eväitä suunnitteluun – käytännössä kaikki osaaminen on hankittava työtä tehdessä, tehdystä oppien.Vuosien kuluessa talotekniset järjestelmät ovat tulleet yhä monimutkaisemmiksi ja haasteellisemmiksi. Kuitenkin suurin osa kasvaneesta automaatiotarpeesta syntyy tiukentuneista energiatehokkuusvaatimuksista. Järjestelmiä on pystyttävä ohjaamaan älykkäästi ja kokonaisuus huomioon ottaen. Tarpeenmukainen ilmanvaihto ja lämmityksen ohjaus, hukkalämmön talteenotto, huonesäätöjärjestelmät ja monimuotoiset maalämpöratkaisut vaativat tehokkaita, hyvin suunniteltuja automaatiojärjestelmiä, joiden on palveltava käyttäjäystävällisesti paitsi ylläpitoa, mutta myös jokapäiväistä käyttöä.
Kaikki tämä tarkoittaa, että rakennusautomaatiojärjestelmien suunnittelu ja hallinta vaativat yhä monialaisempaa osaamista – sekä tilaajalta, suunnittelijalta että urakoitsijalta. Espoolaisen Projectus Team Oy:n rakennusautomaatioyksikön päällikön Kari Pusan mukaan kehityksen vauhdin tuomat haasteet näkyvät jo hankkeen käynnistysvaiheessa. ”Ensimmäinen ongelma, johon usein törmätään, on lähtötietojen puutteellisuus. Suunnittelijan on osattava asettua tilaajan asemaan ja laadittava lähtötietokysymykset oikeassa, selkokielisessä muodossa”, Pusa sanoo.
Nopeasti kehittyvät järjestelmät ja niiden tarjoamat mahdollisuudet vaativat rakennusautomaation suunnittelijalta jatkuvasti päivittyvää, monialaista osaamista. Yksi suunnittelija ei mitenkään pysty hallitsemaan kaikkia osa-alueita, joten usean suunnittelijan työ on pystyttävä aiempaa paremmin liittämään yhteen tiiviillä yhteistyöllä. Tietomalliperusteinen suunnittelu on merkittävässä roolissa yhteistyön onnistumisessa.
Rakennusautomaation osuus LVI-suunnittelun kustannuksista on tyypillisesti alle 10 prosenttia. Tämä saattaa aiheuttaa ajatusharhan, että automaation suunnittelu olisi jotain toisarvoista. ”Todellisuudessa rakennusautomaatio on käyttöliittymä koko rakennuksen talotekniikkaan, koska se yhdistää LVI-tekniikan ja sähkötekniikan toimivaksi kokonaisuudeksi”, Pusa muistuttaa. ”Automaatiosuunnittelun merkitys nousee yhä useammin huomion kohteeksi, koska sen avulla päästään tavoittelemaan korkeampia energiasertifikaattiluokkia. Nämä taas vaikuttavat koko kiinteistön myyntiarvoon”, Kari Pusa arvioi.
Hyvin toteutetun rakennusautomaation arvo tulee lopullisesti esille vasta rakennuksen käytössä. Avaimet todellisen energiankulutuksen säätelyyn ja rakennuksen ylläpidon kustannusseurantaan löytyvät automaatiojärjestelmän tuottamista energiaraporteista ja paremmasta valvonnasta sekä laitekontrollista.
Suurissa ja haastavissa rakennuskohteissa automaation merkitys korostuu. Kari Pusa ottaa esimerkiksi HUSLABin, Helsingin yliopistosairaalan uuden laboratoriokeskuksen, jonka rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. ”HUSLABin tapaiset kohteet vaativat kahdennettuja järjestelmiä – aina on oltava varalaite, jos yksi rikkoontuu”, Pusa sanoo. Muista viime aikojen isoista kohteista Pusa mainitsee Kauppakeskus Omenan laajennuksen sekä vuoden parhaana tietomallinnuskohteena palkitun Kauppakeskus Puuvillan. ”Näissä kaikissa rakennusautomaatio on erittäin merkittävässä roolissa. Olemme oppineet niistä paljon”, Pusa summaa.

 

Kuvassa HUSLABin LVI-suunnitelmaa
© Projectus Team Oy

Julkaistu 7.5.2014