Kun häiriötilanne sammuttaa suuren kiinteistön valaistuksen, on kyseessä aina vakava tilanne. Koska häiriö voi olla on vaaraa aiheuttava tekijä, joka vaatii kiinteistön nopeaa tyhjentämistä, on poistumisreittien oltava standardinmukaisesti merkitty ja valaistu. Opastevalojen kuvio, kaikille tuttu juokseva mies vihreällä pohjalla, on yhdenmukaistettu muutama vuosi sitten koko Euroopassa, ja sama hahmo löytyy viilettämässä eri puolilla maailmaa. Juoksevan miehen esikuvana voidaan pitää japanilaisen Yukio Otan vuonna 1979 suunnittelemaa vauhdikasta figuuria. Kuinka varmistetaan, että juokseva mies myös näkyy – aina?

Valaistuksen kesto kiinteistön mukaan

Poistumisopasteen kuvio on siis standardoitu, samoin sen koko. Opasteiden on oltava kaiken aikaa valaistuja, eli erilaisin tekniikoin toteutetut jälkihehkuvat kyltit eivät enää riitä. Opasteiden lisäksi poistumisreitiltä on löydyttävä kiinteistön sähkönjakeluverkosta riippumaton turvavalojärjestelmä, jonka tuottaa turvallisen poistumisen takaavan valaistustason. Poistumistiejärjestelmän valaistuksen kesto määritellään kiinteistökohtaisesti: tavallisissa kiinteistöissä, kuten esimerkiksi liiketiloissa tai kauppakeskuksissa, voi riittää tunnin valaistus sähköjen katkeamisesta, mutta esimerkiksi teollisuuskohteissa, lentokentillä ja sairaaloissa vaaditaan yleensä kolmen tunnin turvavalaistusta.

Yksikkökohtaiset akut kasvattavat suosiotaan

Koska opasteissa palaa valo jatkuvasti, ne myös kuluttavat virtaa kaiken aikaa. Tänä päivänä se tarkoittaa, että ainoa järkevä tapa toteuttaa valaistus tapahtuu led-valoilla. Ja koska valaisimet tarvitsevat virtaa myös silloin kun sähköt katkeavat, on niillä oltava itsenäinen sähkönsyöttöjärjestelmä, joka perustuu keskusakustoon tai valaisinlaitteessa sijaitseviin akkuihin. ”Esimerkiksi meidän tuotevalikoimassamme kaikkia valaisimia saa sekä omalla että keskusakustolla varustettuna”, kertoo tamperelaisen Exilight Oy:n teknisestä myynnistä vastaava Teemu Mykkänen. ”Mutta teknologian kehitys on pienentänyt akkuja valtavasti, ja siksi yksikkökohtaiset virtalähteet kiinnostavat asiakkaita yhä enemmän.”

Virransyöttö tarvitaan yhä – entä missä tieto liikkuu?

Koska hyppysähköä ei vielä ole keksitty, tarvitsevat jatkuvasti palavat valaisimet sähkökaapeloinnin. Tämä ei ole ongelma niin pitkään, kun kiinteistöt ylipäänsä tarvitsevat sähköä. Mutta rakennukset ovat nykyään myös suuria tiedon tuottajia ja kuluttajia. Kuinka tieto liikkuu rakennuksissa? Ne ovat täynnä erilaisia langattomia verkkoja, jotka saattavat häiritä toisiaan. Turvavalaistuksen häiriöt saattaisivat pahimmillaan vaarantaa ihmishenkiä, joten sen täytyy toimia kaikissa tilanteissa luotettavasti. ”Nykyaikainen turva- ja opastinvalojärjestelmä on aina myös tietojärjestelmä”, sanoo Exilightin toimitusjohtaja Teppo Haikonen. ”Turvavalokeskuksen ja valaisimien välillä liikkuu dataa, jonka avulla voidaan seurata valaisimien toimintaa ja myös tarvittaessa ohjata niitä. Mutta tietojärjestelmän luotettava toiminta on edellyttänyt datakaapelointia, eli pelkkä sähkökaapeli valaisimeen ei ole riittänyt.”
Koska turva- ja opastevaloja tarvitaan kiinteistöön paljon, jokainen ylimääräinen kaapelointi nostaa sekä asentamisen että ylläpidon kustannuksia. ”Lisäksi kaapeloitavaan järjestelmään voidaan kytkeä vain rajallinen määrä valaisimia”, muistuttaa Haikonen. ”Tämä on hidastanut järjestelmien joustavaa kehitystä.”

Langaton tiedonsiirto ratkaisisi monta pulmaa

Jos turva- ja opastevalot saataisiin keskustelemaan langattomasti turvavalokeskuksen, toisten valaisimien ja vaikkapa huoltomiehen päätteen kanssa, poistuisi monta hankaluutta. ”Voisimme kasvattaa järjestelmässä olevien valaisinten määrää rajattomasti. Manuaalisesti tehtävät valaisinten kuukausittaiset tarkistukset hoituisivat automaattisesti. Akkujen kuntoa voitaisiin seurata järjestelmän käyttöliittymästä, ja sinne tulisivat myös hälytykset, tai vaikka huoltomiehen kännykkään”, luettelee Teppo Haikonen. ”Olemme saaneet myös asiakaskunnasta paljon kysymyksiä langattoman tiedonsiirron mahdollisuuksista”, Teemu Mykkänen vahvistaa. ”Siellä on kovia odotuksia tällaisten ratkaisujen suhteen, ja myös kypsyyttä niiden käyttöönottoon.”

Yksi ratkaisu, monta tekniikkaa

Helpommin sanottu kuin tehty. Turvavaloihin tarvittaisiin siis langaton tiedonsiirto, mutta kuinka?
”Meillä on vahva kokemus turvavaloista, mutta langattomista ratkaisuista ei niinkään”, tunnustaa Exilightin Teemu Mykkänen. ”Siksi tarvitsimme kumppaneita.” Tampereen Hervannassa sijaitseva yritys löysi onneksi lähietäisyydeltä osaamista, jota voitiin nopeasti hyödyntää uudenlaisen tekniikan kehittämisessä.
”Meille tämä oli kohtalaisen suoraviivainen tapaus”, kertoo Treon Oy:n Jari Toivanen. ”Meillä on valmis tuotealusta, johon perustuvia pieniä radiokomponentteja on käytetty aiemmin esimerkiksi taloautomaatiojärjestelmissä, joissa anturit mittaavat lämpöä ja kosteutta.”

Esineiden internet tarvitsee vakaata tiedonsiirtoa

Treonin tapauksessa puhutaan siis IoT-ratkaisuista, eli esineiden internetistä. Mutta ei riitä, että laitteessa on lähetin, vaan se pitää myös saada verkkoon. Ja turvavalojen tapauksessa mobiili- tai wifiverkot eivät kelpaa aiemmin mainitun häiriösietovaatimuksen vuoksi. ”Meidän ratkaisumme oli kehittämämme Mesh-pohjainen langaton verkko, joka luo vakaan ja tietoturvallisen yhteyden kaikkien järjestelmässä olevien laitteiden välille”, Wirepas Oy:n Jani Vehkalahti kuvaa. ”Olemme tehneet Treonin kanssa yhteistyötä aiemminkin.”
Toisin kuin Treon, Wirepas ei tarjoa valmista tuotetta, vaan ohjelmistokehityspaketin, josta räätälöidään kuhunkin ympäristöön sopiva ratkaisu. ”Kiinteistössä, jossa erilaiset langattomat laitteet häiritsevät toisiaan, tarvitaan verkko, joka mukautuu muuttuviin olosuhteisiin automaattisesti esimerkiksi taajuutta vaihtamalla. Olemme kehittäneet tämän mahdollistavaa algoritmia 20 vuotta”, toteaa Vehkalahti.

Ja lopuksi nettiin

Näin siis kehittyi järjestelmä, jolle saatiin jo nimikin: EXIoT. Siitä tuli turva- ja opastevalojärjestelmä, jonka valaisimissa on akut ja radiolähettimet, ja jonka kaikki laitteet keskuksineen ovat samassa langattomassa verkossa ja pystyvät vaihtamaan tietoja keskenään. Jotta vielä huoltomies saatiin mukaan rinkiin, tarvittiin nettiyhteys, ja sen vuoksi mukaan pyydettiin AJR Solutions Oy. ”Me rakensimme yhteyden Wirepasin mesh-verkon ja Microsoftin Azure-pilvipalvelun välille. Teimme myös käyttöliittymän, josta huoltomies pääsee käsiksi järjestelmään”, kertoo AJR:n Janne Koskinen. ”Kokonaisuus toimii loistavasti.”
”Minusta tämä hanke kokonaisuudessaan oli hieno esimerkki yritysten välisestä, tuloksellisesta yhteistyöstä”, kertoo Teppo Haikonen tyytyväisenä. ”Yksin emme olisi tähän pystyneet.”

Julkaistu 30.8.2019
Kuva: Matias Ahonen